Kaikki lähtee kuntoarviosta
Kuntoarviopalvelut
Kuntoarvio ja sen perusteella laadittava PTS (pitkän tähtäimen suunnitelma) on kiinteistön omistajan tärkein työkalu kiinteistön elinkaaren hallinnassa ja tulevien korjaustarpeiden määrittämisessä.
Jokaisessa taloyhtiössä ja toimitilakiinteistössä olisi suositeltavaa olla voimassa oleva kuntoarvio kiinteistöpidon suunnitelmallisuuden varmistamiseksi.
Viisi syytä tilata kuntoarvio:
Kiinteistön todellinen kunto tulee selville
Saat listan tulevista korjaustoimenpiteistä ja niiden kiireellisyydestä
Selvitämme myös mahdolliset lisätutkimustarpeet
Autamme taloyhtiön lakisääteisen 5-vuoden kunnossapitotarveselvityksen laatimisessa
Helpotamme korjaustoimenpiteiden rahoituksen suunnittelua
Kuntoarvioon sisältyy 10 vuoden PTS, joka kertoo korjausten ajoittumisesta, kiireellisyydestä sekä kustannustasosta. Lisätutkimustarpeiden arviointi sisältyy myös kuntoarvioon ja PTS taulukkoon.
Kuntoarvion kiinteistökierroksella tarkastetaan kaikki rakennukset ja piha-alueet. Vesikattoja sekä mahdollisia ylä- ja alapohjatiloja tarkastetaan myös riittävä määrä. Sisätiloista tarkastetaan tekniset tilat, yleiset tilat sekä tarvittava määrä asuinhuoneistoja tai toimitiloja ja niiden märkätilat.
Huoneistojen / toimitilojen sekä ala- ja yläpohjien tarkastusmäärä määritellään tarjouksessa erikseen. Huoneistoissa tarkastellaan yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvia asioita, kuten rakenteita, ikkunoita ja ulko-ovia sekä sähkö- ja LVI järjestelmiä.
Kuntoarvioon sisältyy kiinteistökatselmuksen lisäksi kiinteistön korjaushistoriaan ja piirustuksiin tutustuminen. Ennen kiinteistökatselmusta laaditaan käyttäjäkysely, jossa tilojen käyttäjien näkemykset ja havainnot tulevat huomioiduksi.
Kuntoarvio toteutetaan vahvalla ammattitaidolla ja se perustuu asuinkiinteistöjen RT 103002 ja RT 103003 sekä toimitilakiinteistön RT 103096 ja RT 103097 kuntoarvio-ohjeisiin.
Waativan kuntoarvioissa ei katsota ainoastaan keskimääräisiä teknisiä käyttöikiä, vaan tunnistetaan myös erilaisista toteutustavoista, materiaaleista ja käytöstä johtuvat todelliseen käyttöikään vaikuttavat tekijät.
Kuntoarvion tulokset tiivistetään selkeään ja kattavaan kuvalliseen raporttiin.
Kuntoarvio suositellaan päivitettäväksi 5 vuoden välein ja PTS taulukko vuosittain.
Kiinteistön takuu- ja vastuuajan tarkastukset
Kiinteistön takuuajan tarkastuksilla varmistetaan, että rakentamisessa mahdollisesti ilmenneet virheet ja puutteet havaitaan ja dokumentoidaan ajoissa ennen takuu- ja vastuuajan päättymistä. Tarkastusten tavoitteena on turvata taloyhtiön asema ja varmistaa, että perustajaurakoitsijan vastuulle kuuluvat korjaukset tulevat asianmukaisesti käsitellyiksi.
Takuuaikaan liittyvät tarkastukset ajoittuvat tyypillisesti vuositarkastukseen sekä 5- ja 10-vuotisvastuun kannalta keskeisiin ajankohtiin. Ammattimaisesti toteutettu tarkastus ja selkeä raportointi helpottavat virheiden esittämistä ja nopeuttavat käsittelyä osapuolten välillä.
-
Vuositarkastuksen ennakkotarkastuksessa kiinteistö käydään järjestelmällisesti läpi ennen varsinaista vuositarkastustilaisuutta. Tavoitteena on tunnistaa ja dokumentoida kaikki sellaiset virheet, puutteet ja viimeistelyyn liittyvät asiat, jotka edellyttävät toimenpiteitä takuuaikana.
Tarkastus tehdään asiantuntijan toimesta kiinteistökierroksena, jossa havainnot kirjataan selkeästi ja jäsennellysti. Näin varmistetaan, että kaikki olennaiset asiat tulevat huomioiduiksi eikä yksittäisiä puutteita jää esittämättä.
Tarkastuksen perusteella laaditaan selkeä virhe- ja puuteluettelo, jota taloyhtiö voi hyödyntää vuositarkastuksessa. Huolellinen ennakkovalmistelu helpottaa asioiden käsittelyä ja tukee taloyhtiön tavoitteita takuukorjausten läpiviennissä.
-
5-vuotistarkastuksessa arvioidaan kiinteistön kuntoa ja tunnistetaan sellaisia virheitä ja puutteita, jotka ilmenevät tyypillisesti vasta käytön myötä. Tarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että mahdolliset vastuukysymykset havaitaan ajoissa ja voidaan käsitellä asianmukaisesti.
Tarkastuksessa käydään läpi keskeiset rakennusosat ja järjestelmät, ja havainnot kootaan selkeäksi virhe- ja puuteluetteloksi. Samalla muodostetaan kokonaiskuva kiinteistön kunnosta sekä mahdollisista ylläpitoon liittyvistä tarpeista.
Tarkastus perustuu voimassa oleviin ohjeistuksiin ja se toteutetaan pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin.
-
10-vuotisvastuutarkastuksessa selvitetään kiinteistössä mahdollisesti olevat piilevät virheet ja puutteet ennen vastuuajan päättymistä. Tarkastuksessa keskitytään erityisesti sellaisiin vaurioihin ja rakenteellisiin ongelmiin, jotka eivät ole olleet havaittavissa aiemmissa tarkastuksissa tai tavanomaisessa käytössä.
Tarkastus toteutetaan laajuudeltaan kokonaisvaltaisena kiinteistökierroksena. Siinä tarkastetaan rakennukset ja piha-alueet sekä keskeiset rakenteet ja tilat, kuten vesikatot, ylä- ja alapohjatilat, tekniset tilat ja yleiset tilat sekä tarvittava määrä asuinhuoneistoja.
Tarkastuksen tuloksena saadaan selkeä kokonaisarvio kiinteistön kunnosta sekä dokumentoitu aineisto mahdollisten vastuuasioiden käsittelyä varten. Määrittelemme myös mahdolliset lisätutkimustarpeet.
10-vuotisvastuutarkastus on suositeltavaa suorittaa hyvissä ajoin ennen 10-vuotisvastuun päättymistä, jotta mahdollinen reklamaatio ehditään laatia ja toimittaa vastuuajan puitteissa.
10 vuotistarkastus ja kuntoarvio toteutetaan tyypillisesti samanaikaisesti, jolloin taloyhtiö saa parhaimman hyödyn ja samalla PTS taulukon tulevalle 10 vuodelle.
-
Viemäreiden ja salaojien 10-vuotisvastuutarkastuksessa selvitetään mahdollisia piileviä rakennusvirheitä tai puutteita, joista myyjä eli perustajaurakoitsija voi olla lain mukaan vastuussa ennen 10-vuotisvastuun päättymistä. Puutelistaus koskee virheitä, joita yleensä ei ole voitu huomata vastaanottotarkastuksessa, vuositarkastuksessa tai normaalissa asuinkäytössä.
Tarkastuksessa käytettävät tutkimusmenetelmät ovat pääasiassa viemäreiden ja salaojien sisäpuolinen videokuvaus sekä koekaivantojen ja mittausten avulla tehtävät havainnot. Tapauskohtaisesti tutkimusmenetelmiä voidaan laajentaa myös muihin tutkimusmenetelmiin, jos näille nähdään erityistä tarvetta esimerkiksi valurautaviemäreiden tarkemman kunnon ja jäljellä olevan käyttöiän selvittämiseksi.
10-vuotisvastuutarkastus on suositeltavaa suorittaa hyvissä ajoin ennen 10-vuotisvastuun päättymistä, jotta mahdollinen reklamaatio ehditään laatia ja toimittaa vastuuajan puitteissa.
-
Tarkastuksen tarkoituksena on selvittää urakoitsijan vastuulle kuuluvia rakennuksen ulkovaipassa sijaitsevia virheitä / puutteita ennen 10-vuotisen vastuun päättymistä. Samassa yhteydessä selvitään yhtiön vastuulle kuuluvia korjaus / huoltotarpeita. Puutelistaus koskee virheitä, joita yleensä ei ole voitu huomata vastaanottotarkastuksessa, vuositarkastuksessa tai normaalissa asuinkäytössä.
Tarkastus suoritetaan tyypillisesti nostokoriautosta ja se sisältää julkisivujen, parvekkeiden sekä vesikaton tarkastuksen.
-
Reklamaatiokirjeen laadinnassa kootaan 10-vuotisvastuutarkastuksessa havaitut virheet ja puutteet selkeäksi ja jäsennellyksi kokonaisuudeksi, jonka taloyhtiö voi toimittaa perustajaurakoitsijalle vastuuajan puitteissa. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki olennaiset havainnot tulevat esitettyä asianmukaisesti ja riittävän täsmällisesti.
Reklamaatio perustuu tehtyihin tarkastuksiin, havaintoihin ja laadittuihin raportteihin. Havaitut puutteet esitetään kirjallisesti siten, että niiden sijainti, laatu ja merkitys ovat yksiselitteisesti ymmärrettävissä. Tarvittaessa havainnot priorisoidaan ja täydennetään suosituksilla jatkotoimenpiteistä.
Laadittu reklamaatiokirje toimii taloyhtiön virallisena kannanottona ja tukee asian käsittelyä sekä mahdollisia jatkoneuvotteluja. Huolellisesti laadittu ja perusteltu kokonaisuus helpottaa vastuuasioiden etenemistä ja vähentää epäselvyyksiä osapuolten välillä.
Kartoituspalvelut ovat tyypillisesti kuntoarvion yhteydessä tehtäviä lisäselvityksiä, joilla laajennetaan kokonaiskuvaa tietyistä rakennuksen osa-alueista.
Kartoituspalvelut soveltuvat myös erikseen tehtäviksi ja esimerkiksi linjasaneerauksen, julkisivuremontin tai muun laajemman korjauskokonaisuuden lähtötiedoiksi hankesuunnittelua varten.
Kartoituspalvelut
-
Märkätilojen kosteuskartoituksessa selvitetään asuntojen märkätilojen kunto, mahdolliset riskikohdat sekä korjaustarpeet. Palvelu soveltuu erityisesti taloyhtiöille, joissa halutaan muodostaa kokonaiskuva kaikkien huoneistojen märkätilojen tilanteesta.
Kartoitus toteutetaan rakenteita rikkomattomin menetelmin, ja siinä arvioidaan mm. pintarakenteiden kuntoa, kosteustilannetta sekä märkätilojen toimivuuteen vaikuttavia yksityiskohtia. Tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi lattiakaivot, läpiviennit, saumat, pinnoitteet sekä ilmanvaihdon toimintaedellytykset.
Tuloksena laaditaan selkeä yhteenvetoraportti sekä huoneistokohtaiset havainnot, joiden perusteella voidaan suunnitella tarvittavat korjaus- tai uusimistoimenpiteet ja niiden ajoitus.
-
Lämpökamerakuvauksella paikannetaan rakennuksen lämpövuodot, ilmavuotokohdat ja eristepuutteet rakenteita rikkomattomin menetelmin. Kuvaus antaa visuaalisen ja helposti tulkittavan kuvan rakennusvaipan toimivuudesta.
Kuvaus toteutetaan kohteen ja tarpeen mukaan, ja se voidaan yhdistää ilmatiiveysmittaukseen, jolloin saadaan tarkempi kokonaiskuva rakenteiden tiiveydestä ja lämpöteknisestä toimivuudesta. Menetelmää hyödynnetään erityisesti energiatehokkuuden parantamisen, korjaussuunnittelun ja mahdollisten ongelmakohtien paikantamisen tukena.
Kuvaukset suoritetaan ohjeistusten mukaisissa olosuhteissa,
Lämpökamerakuvaus voidaan suorittaa tyypillisesti vain lämmityskaudella ulkolämpötilan ollessa enintään +5 astetta, jotta tulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia.
-
Asiantuntijalausunnot ovat kohdekohtaisia selvityksiä tilanteisiin, joissa tarvitaan tarkempaa arviota yksittäisestä rakenteesta, vauriosta tai teknisestä kysymyksestä. Palvelu soveltuu erityisesti tapauksiin, joissa vakioidut tutkimukset eivät sellaisenaan vastaa tarpeeseen.
Lausunto perustuu kohdekäyntiin, tehtyihin havaintoihin ja tarvittaviin lisäselvityksiin. Tarkastelun laajuus määritellään aina tapauskohtaisesti.
Tuloksena laaditaan selkeä ja perusteltu raportti, joka tukee päätöksentekoa, jatkotoimenpiteiden suunnittelua tai esimerkiksi reklamaatio- ja selvitystilanteita.
Rakennetekniset kuntotutkimukset ja tarkastukset
Rakenneteknisillä kuntotutkimuksilla selvitetään kiinteistön rakenteiden kunto, vauriot ja korjaustarpeet. Tutkimusten tavoitteena on tunnistaa vaurioiden syyt, arvioida niiden laajuus ja eteneminen sekä tuottaa luotettava lähtötieto korjaussuunnittelulle ja päätöksenteolle.
Tutkimukset kohdistetaan tapauskohtaisesti kiinteistön eri rakenneosiin ja ne toteutetaan tarkoituksenmukaisilla tutkimusmenetelmillä, kuten mittauksilla, rakenneavauksilla ja näytteenotolla. Tuloksena saadaan selkeä kokonaiskuva rakenteiden kunnosta sekä suositukset jatkotoimenpiteistä.
-
Julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimuksella selvitetään rakenteiden kunto, vauriotyypit ja korjaustarpeet rakenneosittain. Tutkimuksessa määritetään vaurioiden syyt, laajuus ja vaikutukset sekä arvioidaan niiden etenemistä.
Betonirakenteissa tutkimus perustuu tyypillisesti poranäytteisiin ja laboratoriotutkimuksiin sekä peitepaksuusmittauksiin, joiden avulla arvioidaan mm. karbonatisoitumista ja raudoitteiden korroosioriskiä. Tarvittaessa tutkimusta täydennetään muilla menetelmillä kohteen erityispiirteet huomioiden.
Tutkimukset perustuvat Suomen Betoniyhdistys ry:n ohjeisiin (BY42 ja BY44) sekä hyvään rakennustekniseen tutkimustapaan.
-
Vesikaton kuntotutkimuksessa arvioidaan vesikatteen, yläpohjarakenteiden ja vedenpoiston toimivuus sekä mahdolliset vauriot ja riskikohdat. Tutkimus soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa katto on käyttöikänsä loppupuolella tai siinä on havaittu vuotoja tai muita ongelmia.
Tarkastuksessa käydään läpi mm. vesikatteen kunto, läpivientien tiiveys, räystäsrakenteet, vedenpoisto, aluskatteen kunto sekä yläpohjan tuuletuksen toimivuus. Tarvittaessa tarkastuksia täydennetään rakenneavauksilla.
Tuloksena saadaan arvio vesikaton korjaustarpeista, toimenpiteiden ajoituksesta sekä mahdollisista uusimisvaihtoehdoista.
-
Yläpohjien kuntotutkimuksessa tarkastus rajataan koskemaan vain yläpohjia.
Yläpohjien osalta tarkastetaan mm. aluskatteiden kunto, läpivientien kunto, eristysten kunto sekä arvioidaan yläpohjan tuulettuvuutta. Tarkastuksessa selvitetään myös palokatkojen kunto ja korjaustarpeet. Yläpohjien kuntotutkimus sisältyy kokonaisuudessaan vesikaton kuntotutkimukseen.
Tuloksena saadaan arvio yläpohjan korjaustarpeista ja toimenpiteiden ajoituksesta.
-
Ryömintätilojen kuntotutkimuksessa selvitetään alapohjan tuuletustilojen olosuhteet, kosteusrasitus ja tuuletuksen toimivuus. Erityisesti vanhemmissa rakennuksissa ryömintätilat sisältävät riskejä, mutta puutteita esiintyy myös uudemmissa kohteissa.
Tutkimuksessa arvioidaan ryömintätilan yleiskunto, kosteustilanne, maapohjan olosuhteet, tuuletuksen toimivuus sekä alapohjan läpivientien ja liitosten tiiveys. Tarvittaessa hyödynnetään mittauksia ja lisäselvityksiä olosuhteiden tarkentamiseksi.
Raportissa esitetään havainnot, riskitekijät sekä suositukset tarvittavista toimenpiteistä.
-
Ikkunoiden ja ovien kuntotutkimuksessa arvioidaan tekninen- ja toiminnallinen kunto ja korjaustarpeet.
Tarkastuksessa selvitetään mm. puuosien kunto, karmi- ja puiterakenteiden vauriot, tiivisteiden kunto, heloitusten toimivuus sekä käytettävyys. Lisäksi tarkastellaan vesitiiveyteen vaikuttavia yksityiskohtia, kuten pellityksiä ja liitoksia.
Tarkastus tehdään tyypillisesti otantaperusteisesti, ja tulokset raportoidaan selkeästi korjaus- ja uusimistarpeineen sekä toimenpiteiden aikataulutuksineen.
-
Tarjoamme myös kohdennettuja rakenneteknisiä tutkimuksia kiinteistön yksittäisiin rakenneosiin esimerkiksi valesokkelirakenteisiin. Tutkimukset voivat liittyä esimerkiksi kosteusteknisiin toimivuuksiin, rakenneratkaisujen selvittämiseen tai piilevien vaurioiden kartoittamiseen.
Tutkimusmenetelmät valitaan aina kohteen ja tutkimustarpeen mukaan, ja niitä voidaan tarvittaessa yhdistää muihin kuntotutkimuksiin. Tavoitteena on selvittää mahdolliset vauriot ja niiden korjaustarve.
LVI-järjestelmien kuntotutkimukset
Kuntotutkimuksilla selvitetään kiinteistön LVI-järjestelmien kuntoa, toimivuutta ja jäljellä olevaa käyttöikää. Tutkimusten tavoitteena on tunnistaa mahdolliset riskit ja puutteet ajoissa sekä tuottaa luotettava lähtötieto korjausten suunnitteluun ja kiinteistön ylläpidon ohjaamiseen.
Talotekniset järjestelmät toimivat pääosin näkymättömissä ja niiden kunnon muutokset tapahtuvat usein huomaamatta. Ilman ajantasaista kuntotietoa korjaustarpeet tulevat helposti esiin vasta häiriötilanteiden, kuten vuotojen, tukosten tai sisäilmaongelmien yhteydessä. Kuntotutkimuksilla nämä riskit voidaan tunnistaa ennakoivasti.
-
Putkistojen kuntotutkimuksella selvitetään putkijärjestelmien kunto ja jäljellä oleva käyttöikä.
Tyypillisesti putkistojen kuntotutkimus sisältää lämmitys, vesijohto- ja viemärijärjestelmät ”LVV-kuntotutkimus”, mutta tutkimus voidaan kohdistaa aina tarpeen mukaan tiettyihin järjestelmiin.
Kuntotutkimuksessa normaalisti käytettävät tutkimusmenetelmät ovat röntgenkuvaus ja sisäpuolinen videokuvaus. Röntgenkuvausta voidaan hyödyntää etenkin teräsputkien kunnon selvittämiseksi, mm. lämpöjohdot, lämmityspatterit, käyttövesijohdot ja valurautaviemärit. Sisäpuolisella videokuvauksella taas voidaan tutkia viemärijärjestelmien kuntoa. Tapauskohtaisesti tutkimusmenetelmiä voidaan laajentaa myös esimerkiksi koepalojen ottoon ja niiden tutkimiseen sekä vesinäytteisiin, jos näille nähdään erityistä tarvetta esimerkiksi korroosion syyn selvittämiseksi.
Viemäreiden puhdistukset voidaan tehdä tarvittaessa painehuuhtelemalla kuntotutkimuksissa ilmenevän tarpeen mukaan.
Kuntotutkimukset perustutuvat LVV-kuntotutkimusoppaaseen 2013 (SuLVI).
-
Salaojien kuntotutkimuksella selvitetään perustusten kuivatusjärjestelmänä toimivan salaojajärjestelmän kokonaiskunto ja toiminnallisuus sekä mahdolliset korjaustarpeet.
Tutkimus kattaa salaojajärjestelmän kaikki keskeiset osa-alueet. Salaojien sisäpuolisen videokuvauksen lisäksi tarkastellaan koekaivantojen kautta mm. salaojituskerroksen ja vierustäyttöjen materiaalit / toimivuus, perusmuurin kosteuden- ja vedeneristykset. Lisäksi tarkastetaan mm. salaojien korkeusasemat, maanpinnan kallistukset sekä arvioidaan perusvesien poisohjauksen toimivuus, padotusventtiilit ja mahdolliset pumppaamot.
Salaojien kuntotutkimus on usein suositeltavaa yhdistää viemäreiden kuntotutkimusten kanssa samaan aikaan tehtäväksi. Salaojien puhdistukset voidaan tehdä tarvittaessa painehuuhtelemalla kuntotutkimuksissa ilmenevän tarpeen mukaan.
Salaojien kuntotutkimus on suositeltavaa suorittaa 10 vuoden välein ja mahdollinen huuhtelu kuvauksessa ilmenevän tarpeen mukaan. Salaojien kuvausvälille suositus on riskikohteissa 5 vuotta ja muutoin 10 vuotta.
-
Ilmanvaihdon kuntotutkimuksella selvitetään ilmanvaihtojärjestelmien kunto, toimivuus ja jäljellä oleva käyttöikä. Tutkimuksen avulla arvioidaan järjestelmän kyky ylläpitää terveelliset ja toimivat sisäolosuhteet sekä tunnistetaan mahdolliset korjaus- ja parannustarpeet.
Tyypillisesti ilmanvaihdon kuntotutkimus kattaa koko ilmanvaihtojärjestelmän, kuten ilmanvaihtokoneet, kanavistot, päätelaitteet ja säätölaitteet, mutta tutkimus voidaan kohdistaa myös tarpeen mukaan yksittäisiin järjestelmän osa-alueisiin.
Kuntotutkimuksessa käytettäviä menetelmiä ovat mm. ilmamäärien ja paine-erojen mittaukset sekä ilmanvaihtokoneiden ja laitteiden toiminnan tarkastus. Lisäksi arvioidaan kanaviston puhtaus, tiiveys ja mahdolliset vauriot. Tapauskohtaisesti tutkimusta voidaan täydentää esimerkiksi kuitunäytteillä, pölyn koostumuksen analyyseillä tai sisäilman laadun mittauksilla, mikäli siihen on erityistä tarvetta.
Kuntotutkimukset perustuvat SuLVI:n ohjeistukseen Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettely (IVKT 2016).
Sähköjärjestelmien tutkimukset ja tarkastukset
Sähköjärjestelmien kuntotutkimuksilla selvitetään kiinteistön sähköjärjestelmien kunto, turvallisuus ja toimivuus sekä arvioidaan niiden jäljellä oleva käyttöikä. Tutkimusten tavoitteena on tunnistaa mahdolliset puutteet ja riskit ajoissa sekä tuottaa luotettava lähtötieto korjausten ja investointien suunnitteluun.
Sähköjärjestelmät ovat keskeinen osa kiinteistön toimivuutta, mutta niiden kunnon heikkeneminen ei usein näy ulospäin ennen häiriöitä tai vikatilanteita. Kuntotutkimuksilla voidaan ennakoida korjaustarpeita ja varmistaa järjestelmien turvallinen käyttö.
Sähköjärjestelmien määräaikaistarkastukset ja varmennustarkastukset ovat lakisääteisiä tietyissä tapauksissa käyttöönotossa, muutoksissa ja ylläpidossa.
-
Sähköjärjestelmien kuntotutkimuksessa arvioidaan kiinteistön sähköjärjestelmien tekninen kunto, kapasiteetti ja turvallisuus. Tarkastelu kohdistuu mm. pääkeskuksiin, ryhmäkeskuksiin, kaapelointeihin, suojalaitteisiin sekä järjestelmän yleiseen toteutustapaan.
Tutkimus perustuu kohdekäyntiin, dokumentaation läpikäyntiin sekä tarvittaviin mittauksiin ja tarkastuksiin. Arvioinnissa tunnistetaan mahdolliset puutteet, vanhentuneet ratkaisut sekä turvallisuuteen liittyvät riskitekijät. Kuntotutkimukseen voidaan sisällyttää myös keskusten lämpökamerakuvaus.
Tuloksena saadaan selkeä kokonaiskuva järjestelmän kunnosta sekä suositukset tarvittavista korjaus- ja kehitystoimenpiteistä. Sähköjärjestelmien kuntotutkimus on suositeltavaa toteuttaa etenkin suunniteltaessa laajempia korjaushankkeita ja se toimiikin hyvin esimerkiksi linjasaneerauksen laajuutta määritettäessä.
-
Sähköjärjestelmien määräaikaistarkastus on lakiperusteinen (sähköturvallisuuslaki 1135/2016) tarkastus, joka varmistaa kiinteistön sähkölaitteiston turvallisuuden ja toimivuuden. Määräaikaistarkastus on pakollinen yli 35 ampeerin (A) pääsulakkeella varustetuissa liike-, toimisto-, teollisuus-, maatalous- ja julkisissa rakennuksissa.
Sähköjärjestelmien määräaikaistarkastuksilla varmistetaan, että kiinteistön sähköasennukset täyttävät voimassa olevat turvallisuusvaatimukset ja ovat käytössä turvallisia. Tarkastukset perustuvat lainsäädäntöön ja viranomaisvaatimuksiin.
Tarkastuksessa käydään läpi sähköjärjestelmien keskeiset osat ja niiden kunto sekä arvioidaan mahdolliset puutteet tai turvallisuusriskit. Havainnot dokumentoidaan ja esitetään selkeästi jatkotoimenpiteitä varten.
Määräaikaistarkastus auttaa varmistamaan järjestelmien turvallisuuden sekä täyttämään kiinteistön omistajan lakisääteiset velvoitteet.
-
Varmennustarkastus tehdään uusille tai merkittävästi muutetuille sähköasennuksille ennen käyttöönottoa. Tarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että asennukset on toteutettu määräysten mukaisesti ja että ne ovat turvallisia käyttää.
Tarkastuksessa arvioidaan asennusten toteutus, suojausratkaisut ja dokumentaatio sekä tehdään tarvittavat mittaukset. Mahdolliset puutteet dokumentoidaan ja ne tulee korjata ennen järjestelmän käyttöönottoa. Varmennustarkastus on keskeinen osa laadukasta ja turvallista sähkösuunnittelua ja -rakentamista.
-
Sähköautojen latauskartoituksessa selvitetään kiinteistön valmiudet sähköautojen latausratkaisujen toteuttamiseen. Kartoituksen tavoitteena on määrittää teknisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaiset vaihtoehdot latausinfran toteutukselle.
Kartoituksessa arvioidaan mm. kiinteistön sähköjärjestelmän kapasiteetti, kuormituksen hallinnan mahdollisuudet, kaapelointireitit sekä tarvittavat muutokset ja investoinnit. Lisäksi tarkastellaan eri toteutusvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia kiinteistön käyttöön ja kustannuksiin.
Tuloksena saadaan selkeä kokonaiskuva toteutusvaihtoehdoista sekä suositus etenemistavasta päätöksenteon tueksi.
Energiankulutus muodostaa merkittävän osan kiinteistön ylläpitokustannuksista, ja siihen vaikuttavat sekä tekniset järjestelmät että rakennuksen käyttö. Ajantasainen tieto kulutuksesta ja sen taustatekijöistä mahdollistaa suunnitelmallisen kiinteistönpidon sekä perustellut investointipäätökset.
Energiapalveluilla selvitetään kiinteistön energiankulutus, sen muodostuminen sekä mahdollisuudet kustannustehokkaaseen energiatehokkuuden parantamiseen. Tavoitteena on tuottaa selkeä ja luotettava kokonaiskuva energiankäytöstä sekä tunnistaa toimenpiteet, joilla kulutusta ja hoitokustannuksia voidaan hallita.
Tarjoamme energiapalveluita kiinteistön eri tilanteisiin, yksittäisistä selvityksistä laajempiin kokonaisuuksiin.
Energiapalvelut
-
Energiatodistus kuvaa rakennuksen energiatehokkuuden ja energialuokan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Todistus perustuu rakennuksen ominaisuuksiin ja laskennalliseen energiankulutukseen.
Energiatodistus on pakollinen uudisrakennuksille sekä myynnin ja vuokrauksen yhteydessä useimmissa rakennuksissa. Todistus on voimassa 10 vuotta, ja se laaditaan ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti.
-
Energiakatselmuksessa analysoidaan kiinteistön todellinen energiankulutus ja sen muodostuminen. Tarkastelu perustuu toteutuneisiin kulutustietoihin (lämpö, sähkö, vesi) sekä kohteessa tehtäviin havaintoihin ja tarvittaessa mittauksiin.
Katselmuksessa käydään läpi keskeiset energiankulutukseen vaikuttavat järjestelmät ja rakenteet, kuten lämmöntuotanto, lämpimän käyttöveden tuotanto, rakennetekniset ominaisuudet sekä ilmanvaihto. Tavoitteena on tunnistaa, mistä kulutus muodostuu ja missä on säästöpotentiaalia.
Tuloksena laaditaan selkeä raportti, jossa esitetään konkreettiset toimenpide-ehdotukset energiankulutuksen vähentämiseksi. Toimenpiteille arvioidaan vaikutukset, kustannukset ja takaisinmaksuajat, mikä tukee päätöksentekoa ja investointien suunnittelua. Katselmus voidaan toteuttaa kohteen ja tilaajan tarpeen mukaan.
Kauttamme myös Motivan mallin mukaiset kiinteistön energiakatselmukset.
-
Lämmitystapavertailu on energiakatselmusta kevyempi vain lämmöntuotantojärjestelmään keskittyvä palvelu.
Palvelussa vertaillaan kiinteistön nykyistä lämmöntuotantotapaa vaihtoehtoisiin lämmöntuotantotapoihin. Vertailussa esitetään eri lämmöntuotantovaihtoehtojen investointikustannukset, käyttökustannukset ja takaisinmaksuajat. Palvelu antaa selkeän pohjan lämmitysjärjestelmän uusimiseen tai kehittämiseen liittyville päätöksille.
Sisäilmatutkimukset ja rakennusterveys
Sisäilmatutkimuksilla selvitetään rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät sekä mahdolliset olosuhde- ja rakenteelliset ongelmat. Tutkimusten tavoitteena on tunnistaa haittaa aiheuttavat tekijät, arvioida niiden merkitys ja määrittää tarkoituksenmukaiset jatkotoimenpiteet.
Tutkimukset aloitetaan tyypillisesti alkukartoituksella, jossa määritellään tilanteeseen sopiva tutkimuslaajuus ja tarvittavat lisäselvitykset.
Tarjoamme sisäilmaan liittyviä selvityksiä kohteen ja tarpeen mukaan, yksittäisistä mittauksista laajempiin kokonaisuuksiin.
-
Tarvekartoitus on ensimmäinen vaihe sisäilmaan liittyvien ongelmien selvittämisessä. Se soveltuu tilanteisiin, joissa ongelman syy tai laajuus ei ole vielä tiedossa ja jatkotutkimusten tarve tulee määrittää kohdekohtaisesti.
Kartoitus perustuu kohdekäyntiin, jossa arvioidaan tilojen olosuhteita, rakenteita ja käytettävissä olevia lähtötietoja. Tarkastelun perusteella määritellään tarvittavat jatkotutkimukset tai vaihtoehtoisesti todetaan, mikäli lisäselvityksiä ei tarvita ja suositellaan suoraan toimenpiteitä.
Tuloksena laaditaan selkeä raportti, joka toimii lähtötietona jatkoselvityksille tai korjaustoimenpiteiden suunnittelulle.
-
Radonmittauksilla selvitetään sisäilman radonpitoisuus ja arvioidaan mahdollinen altistumisriski. Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa erityisesti maaperästä kulkeutuneena.
Mittaukset toteutetaan viranomaisohjeiden mukaisesti lämmityskaudella, ja mittausaika on tyypillisesti 2–3 kuukautta. Mittaustulosten perusteella arvioidaan, ylittääkö radonpitoisuus toimenpiderajat ja onko tarpeen ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.
Säteilyturvakeskus suosittaa, että radonmittauksia tehdään koko Suomessa kaikilla alueilla, myös riskialueiden ulkopuolella.
Radonmittaus on pakollinen tietyissä työtiloissa, ja se on suositeltavaa myös asuinrakennuksissa erityisesti riskialueilla tai kohteissa, joissa tilat sijaitsevat osittain maanpinnan alapuolella.
-
Asbesti- ja haitta-ainekartoituksessa selvitetään rakennuksessa esiintyvien haitallisten aineiden sijainti, määrä ja laatu ennen korjaus- tai purkutöihin ryhtymistä. Kartoitus on lakisääteinen ennen vuotta 1994 rakennetuissa kohteissa, mikäli rakenteita puretaan tai muutetaan.
Kartoitus perustuu kohdekäyntiin, rakenteiden tarkasteluun sekä tarvittaviin materiaalinäytteisiin ja laboratoriotutkimuksiin. Arvioinnissa hyödynnetään myös tietoa rakennusajan tyypillisistä materiaaleista ja rakenneratkaisuista.
Kartoitus voidaan toteuttaa koko kiinteistöön tai rajatusti suunnitellun hankkeen laajuuden mukaan. Tuloksena saadaan selkeä raportti, joka toimii lähtötietona suunnittelulle ja toteutukselle.
Due Diligence-palvelumme liittyvät kiinteistöjen kaupankäyntiin. TDD ja EDD raportit laaditaan tyypillisesti osana DD-prosessia, kun kyseessä on kiinteistökauppa tai kiinteistöjä sisältyy yrityskauppaan. Due Diligence -palveluilla tuotetaan luotettava kokonaiskuva kiinteistön kunnosta, riskeistä ja tulevista investointitarpeista kiinteistökaupan tai -järjestelyn tueksi. Palvelu tukee päätöksentekoa tarjoamalla selkeästi jäsenneltyä tietoa kohteen teknisestä ja ympäristöön liittyvästä tilanteesta.
Selvitykset toteutetaan tilaajan tarpeen ja kohteen mukaan räätälöitynä kokonaisuutena.
Due Diligence -Palvelut
-
Technical Due Diligence (TDD) -selvityksessä arvioidaan kiinteistön tekninen kunto, riskit sekä tulevat korjaus- ja investointitarpeet. Tavoitteena on tuottaa selkeä kokonaiskuva kohteen teknisestä tilanteesta sekä tunnistaa tekijät, joilla on vaikutusta kiinteistön arvoon ja ylläpitokustannuksiin.
Selvitys perustuu olemassa olevaan dokumentaatioon, kohdekäyntiin sekä asiantuntija-arvioon. TDD:ssä tunnistetaan mm. välittömät korjaustarpeet, tekniset riskit ja mahdolliset turvallisuuteen liittyvät puutteet. Lisäksi laaditaan tyypillisesti 10 vuoden investointitarpeita kuvaava CAPEX-arvio kustannusarvioineen.
Havainnot esitetään selkeässä ja jäsennellyssä muodossa, ja riskejä voidaan kuvata esimerkiksi priorisoinnin tai luokittelun avulla. Tarvittaessa tuodaan esiin myös jatkotutkimustarpeet sekä keskeiset viranomais- ja lupakysymyksiin liittyvät huomiot.
-
Environmental Due Diligence (EDD) -selvityksessä arvioidaan kiinteistöön liittyvät ympäristöriskit ja niiden mahdolliset vaikutukset. EDD toteutetaan usein TDD-selvityksen yhteydessä, mutta se voidaan tehdä myös erillisenä kokonaisuutena.
Selvityksessä tarkastellaan mm. kohteen sijaintiin liittyviä ympäristötekijöitä, kuten pohjavesialueet ja tulvariskit, sekä kiinteistön ja sen ympäristön mahdollisia kuormitustekijöitä. Lisäksi arvioidaan aiemman käytön vaikutuksia maaperään sekä kohdekäynnillä havaittavia ympäristöriskejä.
Tuloksena saadaan selkeä kokonaiskuva kohteen ympäristöriskeistä sekä mahdollisista jatkoselvitystarpeista. Tämä tukee riskien hallintaa ja huomioimista osana kiinteistökaupan päätöksentekoa.
