Putkistojen kuntotutkimus – miksi putkien ikä ei kerro niiden todellisesta kunnosta

Putkistojen kunto on yksi kiinteistön tärkeimmistä – mutta samalla näkymättömimmistä tekijöistä. Lämmitysverkoston, käyttövesijohtojen ja viemärien sisäiset muutokset etenevät usein hitaasti ilman näkyviä merkkejä. Tämän vuoksi ongelmat havaitaan monesti vasta, kun ne ilmenevät vuotoina, tukoksina tai laajempina vaurioina. Putkistojen kuntotutkimuksen avulla riskit voidaan tunnistaa ajoissa ja tehdä päätöksiä oikea-aikaisista toimenpiteistä.

Mikä on putkistojen kuntotutkimus?

Putkistojen kuntotutkimus on kokonaisvaltainen selvitys, jossa selvitetään kiinteistön putkistojärjestelmien:

• tekninen kunto

• jäljellä oleva käyttöikä

• vaurioitumisriskit ja niiden syyt

Tyypillisesti kuntotutkimus kattaa lämmitys-, vesijohto- ja viemärijärjestelmät (ns. LVV-kuntotutkimus), mutta tutkimus voidaan kohdentaa myös yksittäiseen järjestelmään tarpeen mukaan. Käytettävät tutkimusmenetelmät valitaan aina tarpeen mukaan.

Yleisimpiä menetelmiä ovat:

• Röntgenkuvaus, jota hyödynnetään erityisesti metalliputkien (esim. lämpöjohdot, käyttövesiputket ja valurautaviemärit) kunnon selvittämiseen

• Viemärien sisäpuolinen videokuvaus, jolla saadaan tarkka kuva etenkin viemäriverkoston toiminnallisesta kunnosta ja mahdollisista vaurioista

Tarvittaessa tutkimuksia voidaan täydentää esimerkiksi korroosion syiden selvittämiseksi:

• koepalojen otolla ja materiaalitutkimuksilla

• vesinäytteillä

Milloin putkistojen kuntotutkimus kannattaa tehdä?

Putkistojen yhteydessä puhutaan usein noin 50 vuoden käyttöiästä ja siihen liittyvästä linjasaneeraustarpeesta. Kyseessä on kuitenkin keskimääräinen tekninen käyttöikä, joka kuvaa ainoastaan keskiarvoa.

Käytännössä valtaosa putkistoista sijoittuu noin 40–60 vuoden käyttöikävälille, jonka lisäksi suurempia poikkeamia esiintyy myös molempiin suuntiin:

• joissakin tapauksissa vaurioita on ilmennyt alle 10 vuodessa

• toisaalta osa putkistoista on kestänyt yli 70 vuotta

Putkistojen käyttöikään vaikuttavat mm.:

• materiaalit ja valmistuserät

• veden laatu ja kemialliset ominaisuudet

• virtausolosuhteet

• asennustapa ja mahdolliset asennusvirheet

• jopa rakennusaikainen varastointi ja käyttöönotto

Yleensä kuntotutkimus kannattaa teettää noin 30–40 vuoden iässä rakennuksen valmistumisesta tai edellisestä linjasaneerauksesta. Tutkimus on syytä tehdä aiemminkin, jos:

• putkistoissa ilmenee toistuvia vuotoja tai vaurion syy ei ole selkeä

• vedenlaadussa tai virtausolosuhteissa tiedetään olleen poikkeamia

• kiinteistössä suunnitellaan laajempia korjaushankkeita ja päätöksenteon lähtötiedoksi tarvitaan luotettavaa tietoa

Mitä tilaajan on hyvä huomioida?

Oikein toteutettuna putkistojen kuntotutkimus on luotettava työkalu jäljellä olevan käyttöiän selvittämiseen ja saneeraustarpeen arviointiin. Tulosten luotettavuus riippuu kuitenkin merkittävästi tutkimuksen toteutuksesta.

Tilaajan näkökulmasta keskeisiä asioita ovat:

Tutkimusmenetelmät ja laajuus

Tutkimuksen tulee olla riittävän kattava ja kohteeseen oikein mitoitettu. Suositeltavaa on, että tutkimus noudattaa Suomen LVI-liiton ohjetta “LVV-kuntotutkimusopas 2013”, jolloin varmistutaan tutkimusmenetelmien ja -laajuuden asianmukaisuudesta.

Tutkimuspaikkojen valinta

• Tutkimuksen luotettavuus perustuu pitkälti siihen, mistä putkistoa tutkitaan.

• Väärin valitut tutkimuspaikat voivat johtaa harhaan, vaikka tutkimus muuten olisi laaja.

Kuntotutkijan osaaminen

Kokeneen asiantuntijan rooli on keskeinen:

• oikeiden tutkimusmenetelmien valinta

• kriittisten kohtien tunnistaminen

• realististen ja kustannustehokkaiden toimenpide-ehdotusten laatiminen

Suositeltavaa on, että kuntotutkijalla on alan korkeakoulututkinto, LVV-kuntotutkijan FISE-pätevyys sekä kattava kokemus putkistojen kuntotutkimuksista.

Tarjouksen sisältö

Tarjousta pyydettäessä kannattaa varmistaa, että mukana toimitetaan:

• kuntotutkijan pätevyystiedot

• referenssiluettelo aiemmista kuntotutkimuksista

• malliraportti