Putkistojen kuntotutkimus – Miksi putkien ikä ei kerro niiden todellisesta kunnosta
Putkistojen kunto on yksi kiinteistön tärkeimmistä – mutta samalla näkymättömimmistä tekijöistä. Lämmitysverkoston, käyttövesijohtojen ja viemärien sisäiset muutokset etenevät usein hitaasti ilman näkyviä merkkejä. Tämän vuoksi ongelmat havaitaan monesti vasta, kun ne ilmenevät vuotoina, tukoksina tai laajempina vaurioina.
Putkistojen kuntotutkimuksen avulla riskit voidaan tunnistaa ajoissa ja tehdä päätöksiä oikea-aikaisista toimenpiteistä.
Mikä on putkistojen kuntotutkimus?
Putkistojen kuntotutkimus on kokonaisvaltainen selvitys, jossa selvitetään kiinteistön putkistojärjestelmien:
tekninen kunto
jäljellä oleva käyttöikä
vaurioitumisriskit ja niiden syyt
Tyypillisesti kuntotutkimus kattaa lämmitys-, vesijohto- ja viemärijärjestelmät (ns. LVV-kuntotutkimus), mutta tutkimus voidaan kohdentaa myös yksittäiseen järjestelmään tarpeen mukaan.
Käytettävät tutkimusmenetelmät valitaan aina tarpeen mukaan. Yleisimpiä menetelmiä ovat:
Röntgenkuvaus, jota hyödynnetään erityisesti metalliputkien (esim. lämpöjohdot, käyttövesiputket ja valurautaviemärit) kunnon selvittämiseen
Viemärien sisäpuolinen videokuvaus, jolla saadaan tarkka kuva etenkin viemäriverkoston toiminnallisesta kunnosta ja mahdollisista vaurioista
Tarvittaessa tutkimuksia voidaan täydentää esimerkiksi korroosion syiden selvittämiseksi:
koepalojen otolla ja materiaalitutkimuksilla
vesinäytteillä
Milloin kuntotutkimus kannattaa tehdä?
Putkistojen osalta puhutaan usein noin 50 vuoden käyttöiästä ja siihen liittyvästä linjasaneerauksesta. Tämä perustuu keskimääräisiin teknisiin käyttöikiin ja pitääkin keskiarvoisesti paikkansa. Todellisuudessa keskinäinen käyttöikävaihtelu on kuitenkin huomattavaa.
Putkistojen käyttöikään vaikuttavat mm.:
materiaalit ja valmistuserät
veden laatu ja kemialliset ominaisuudet
virtausolosuhteet
asennustapa ja mahdolliset asennusvirheet
jopa rakennusaikainen varastointi
Käytännön kokemusten perusteella suurin osa putkistoista sijoittuu noin 40–60 vuoden käyttöikävälille, suurempia poikkeamia esiintyy myös molempiin suuntiin:
joissakin tapauksissa vaurioita on ilmennyt alle 10 vuodessa
toisaalta osa putkistoista on kestänyt yli 70 vuotta
Suositus:
Kuntotutkimus kannattaa teettää yleensä noin 30–40 vuoden iässä rakennuksen valmistumisesta tai edellisestä linjasaneerauksesta.
Tutkimus on syytä tehdä aiemminkin, jos:
putkistoissa ilmenee toistuvia vuotoja
vaurion syy ei ole selkeä
kiinteistössä suunnitellaan korjaushanketta ja tarvitaan päätöksenteon tueksi luotettavaa tietoa
Mitä tilaajan on hyvä huomioida?
Oikein toteutettuna putkistojen kuntotutkimus on luotettava työkalu saneeraustarpeen ja aikataulun arviointiin. Tulosten luotettavuus riippuu kuitenkin merkittävästi tutkimuksen toteutuksesta.
Tilaajan näkökulmasta keskeisiä asioita ovat:
Tutkimusmenetelmät ja laajuus
Tutkimuksen tulee olla riittävän kattava ja kohteeseen oikein mitoitettu. Suositeltavaa on, että tutkimus noudattaa Suomen LVI-liiton ohjetta “LVV-kuntotutkimusopas 2013”, jolloin varmistutaan menetelmien ja laajuuden asianmukaisuudesta.
Tutkimuspaikkojen valinta
Tutkimuksen luotettavuus perustuu pitkälti siihen, mistä putkistoa tutkitaan.
Väärin valitut tutkimuspaikat voivat johtaa harhaan, vaikka tutkimus muuten olisi laaja.
Kuntotutkijan osaaminen
Kokeneen asiantuntijan rooli on keskeinen:
oikeiden tutkimusmenetelmien valinta
kriittisten kohtien tunnistaminen
realististen ja kustannustehokkaiden toimenpide-ehdotusten laatiminen
Suositeltavaa on, että kuntotutkijalla on alan korkeakoulututkinto, LVV-kuntotutkijan FISE-pätevyys sekä kattava kokemus putkistojen kuntotutkimuksista.
Tarjouksen sisältö
Tarjousta pyydettäessä kannattaa varmistaa, että mukana toimitetaan:
kuntotutkijan pätevyystiedot
referenssiluettelo aiemmista kuntotutkimuksista
malliraportti
Näin tilaaja saa hyvän käsityksen tutkimuksen laadusta ja lopputuloksesta jo etukäteen.