Salaojien kuntotutkimus – miksi pelkkä kuvaus ei ole riittävä toimenpide?

Salaojien kuvauksella voidaan tarkastaa salaojaputkien sisäpuolinen kunto. Todellisuudessa salaojitusjärjestelmä on kuitenkin huomattavasti laajempi ja monimutkaisempi kokonaisuus, jossa putket ovat vain yksi osa toimivaa kokonaisuutta.

Salaojien tarkoituksena ei ole toimia viemärinä, vaan vähentää maaperän kosteuden ja vedenpaineen vaikutusta rakennuksen perustuksiin. Toimiva salaojitusjärjestelmä koostuu käytännössä koko rakennuksen ympärille ja alle muodostuvasta kuivatuskokonaisuudesta, johon kuuluvat mm. salaojaputket, salaojituskerros, perusmuurin kosteuseristys sekä pintavesien hallinta.

Pelkkä putkien kuvaus ei useinkaan anna riittävää tietoa siitä, toimiiko tämä kokonaisuus suunnitellulla tavalla.

Mitä kokonaisvaltaisessa salaojien kuntotutkimuksessa tulisi tarkastella?

Jotta salaojitusjärjestelmän todellinen kunto ja siihen liittyvät riskit voidaan arvioida luotettavasti, tulee tarkastella kaikkia keskeisiä osa-alueita. Pelkän kuvauksen lisäksi tutkimuksen tulisi sisältää vähintään:

• Salaojien korkeusaseman tarkastusmittaukset
  Salaojien sijainnin varmistaminen suhteessa perustuksiin

• Koekaivannot
  Salaojituskerroksen, vierustäyttöjen sekä perusmuurin kosteuseristyksen kunnon selvittämiseksi

• Maanpinnan kallistusten ja pintavesien poisohjauksen tarkastus
  Pintavesien ohjautumisen ja rakennukseen kohdistuvan kosteusrasituksen arviointi

• Perusvesien poisohjauksen toiminnan tarkastus
  Purkureittien, padotusventtiilien ja mahdollisten pumppaamojen toimivuuden varmistaminen

Ilman näitä tarkasteluja jää helposti selvittämättä, toimiiko järjestelmä kokonaisuutena – vaikka putket itsessään näyttäisivät hyväkuntoisilta.

Salaojitusjärjestelmän keskeiset osa-alueet

Salaojaputket

Salaojaputket poikkeavat muista putkista siten, että ne ovat rei’itettyjä. Niiden tarkoituksena on kerätä salaojituskerroksessa liikkuva vesi ja johtaa se hallitusti pois rakennuksen läheisyydestä, tyypillisesti perusvesikaivon kautta hulevesiverkostoon tai avo-ojaan.

Salaojakaivot

Salaojakaivot mahdollistavat järjestelmän tarkastuksen ja huollon. Kaivojen sakkapesien tehtävänä on kerätä putkistoon kulkeutuvaa maa-ainesta ja estää tukosten syntyminen järjestelmään.

Salaojituskerros

Salaojituskerros on koko järjestelmän toiminnan kannalta keskeinen osa. Sen tehtävänä on katkaista veden kapillaarinen nousu ja ohjata vesi hallitusti salaojaputkiin. Kerroksen tulisi olla riittävän paksu ja toteutettu karkeajakoisesta, vettä hyvin läpäisevästä materiaalista (esim. sepeli tai karkea sora).

Salaojien korkeusasema

Jotta salaojat toimivat tarkoituksenmukaisesti, niiden tulee sijaita kauttaaltaan perustusten alapinnan alapuolella. Mikäli korkeusasema on virheellinen, järjestelmä ei kykene poistamaan kosteutta rakenteiden kannalta kriittiseltä tasolta.

Perusmuurin veden- ja kosteudeneristys

Perusmuuri tulee suojata kosteudelta toimivalla veden- tai kosteudeneristyksellä. Nykyisin tämä toteutetaan tyypillisesti patolevyllä, mutta vanhemmissa rakennuksissa käytössä voi olla esimerkiksi bitumisivelyjä, joiden toimivuus on usein heikentynyt.

Perusvesien poisohjaus ja takaisinvirtauksen esto

Salaojajärjestelmän toiminta edellyttää, että vedet johdetaan hallitusti pois ilman tukoksia tai takaisinvirtausta. Tähän liittyvät perusvesikaivot, padotusventtiilit sekä mahdolliset pumppaamot. Erityisesti padotusventtiilin ja pumppaamojen toimivuus on kriittinen takaisinvirtauksen estämiseksi.

Perusmuurin vierustäyttö ja kasvillisuus

Perustusten vierustäyttöjen tulee olla vettä läpäiseviä, eikä hienojakoista maa-ainesta tulisi olla suoraan perusmuuria vasten. Hienoaines sitoo kosteutta ja heikentää kuivatusjärjestelmän toimintaa. Myös kasvillisuus voi vaikuttaa järjestelmän toimintaan juuriston ja kosteuden sitoutumisen kautta.

Maanpinnan kallistukset

Maanpintojen tulee viettää rakennuksesta poispäin, jotta sade- ja sulamisvedet eivät kuormita perustuksia. Virheelliset kallistukset ovat yksi yleisimmistä syistä liialliseen kosteusrasitukseen.

Entä salaojien huuhtelu – onko se tarpeen?

Salaojien kuvauksen yhteydessä ehdotetaan usein putkien huuhtelua. Suurimmassa osassa tapauksista tälle ei kuitenkaan ole varsinaista tarvetta.

Salaojien tarkoitus ei ole toimia jatkuvasti virtaavana putkistona, vaan osana maaperän kuivatusjärjestelmää. Tarpeeton huuhtelu voi myös lisätä hetkellisesti kosteusrasitusta rakenteisiin.

Huuhtelu on perusteltua silloin, kun tutkimuksessa havaitaan:

• selkeitä tukoksia

• merkittäviä sakkaumia

• veden virtausta estäviä epäpuhtauksia

Tällöin huuhtelu kohdistetaan vain kyseisiin linjoihin.

Yhteenvetona kuvaus kertoo putkesta – tutkimus kertoo toimivuudesta

Salaojien kuvaus on hyödyllinen toimenpide, mutta yksinään se antaa varsin rajallisen kuvan järjestelmän kunnosta. Kokonaisvaltaisessa kuntotutkimuksessa selvitetään toimiiko järjestelmä suunnitellulla tavalla, suojaako se rakennuksen rakenteita kosteudelta vai onko olemassa riskejä, jotka voivat johtaa vaurioihin.

Keskeistä ei ole putkien kunto sinänsä, vaan se, toimiiko koko kuivatusjärjestelmä tarkoituksenmukaisesti nyt ja tulevaisuudessa.